TULISOIHTU

Prudence oli nukkunut yönsä hyvin leveässä katossängyssään ja Aure oli herättänyt sekä hänet, että Sunnevan ajoissa aamiaiselle. Prudence ja Aure vetivät koulupukunsa ylleen mutta Sunneva kapinoi.
    - En taatusti laita sitä. Sehän tappaa yksilöllisyyden, hän vaahtosi ja puki ylleen mustat farkkunsa ja Marilyn Manson t-paitansa.
Aure ja Prudence luopuivat ylipuhumisesta ja lähtivät Sunnevan rinnalla hiukan noloina syömään aamiaista, joka koostui teestä, tuoremehusta, paahtoleivistä, paistetuista tomaateista, pekonista, makkarasta, kananmunista jne. Sunneva sai osakseen paheksuvia katseita, mutta ei lannistunut. Prudence oli ihan tyytyväinen koulupukuunsa, samoin Aure. Heitä ei haitannut se, että muutamalla sadalla muullakin oppilaalla oli samanlaiset asut.
    - Sunneva kiltti, Aure vetosi. –Meillä on heti ensimmäisenä Mortal Pedon tunti ja kuulithan mitä pojat sanoivat hänestä.
    - PYH! Peto on kuitenkin joku hissukka nörtti, joka on ottanut vaikuttavan nimen vain päteäkseen ja pelotellakseen muita.
Kukaan ei voinut edes kuvitella kuinka väärässä Sunneva olikaan.
Tytöt pääsivät luokkahuoneeseen joka oli varmaan sijoitettu tahallaan ylimpään kerrokseen mitä koko linnasta löytyi ja sinne kapuamiseen meni sekä aikaa että energiaa. Sunneva, Aure ja Prudence huohottivat kaikki päästyään luokkahuoneeseen. Heti kun ovi avautui ja he näkivät opettajan, Sunneva päätteli ettei Mortal Peto ollutkaan niin nörtti. Miehellä oli täysin mustat vaatteet ja musta kaapu, puolipitkät mustat hiukset korostuivat miehen vaalean ihon takia ja pisteliäät tummat silmät katselivat arvioiden tyttöjä.
    - Hyvä että sentään viitsitte saapua, mies sanoi ja tuijotti Sunnevaa.
    - Anteeksi professori, me emme löytäneet tänne ja…
    - En viitsi kuunnella selityksiänne, istukaa paikoillenne ja olkaa hiljaa, mies murisi ja osoitti vapaata pöytää jossa oli kaksi penkkiä.
Joshua huitoili luokan perältä sillä hänen vieressään oli yksi paikka. Prudence päätti mennä Joshuan viereen istumaan. Kun Sunneva oli istuutumassa paikalleen Auren viereen hän kuuli hirvittävän rääkäisyn.
    - MITÄ IHMETTÄ! Missä on sinun koulupukusi? Tänne ei tulla tuollaisissa vaatteissa. Vaikka haluatkin kaikille varmasti osoittaa olevasi jästi, niin toki voit sen tehdä muillakin keinoilla, Mortal Peto huusi Sunnevalle, joka alkupelästyksen jälkeen päätti pitää oman päänsä.
    - Näitä koulupukuja ei kukaan käytä, nehän ovat ihan karmeita.
Luokasta kuului pahaa aavistava huoahdus. Mortal jäi tuijottamaan Sunnevaa.
    - Kymmenen pistettä Toveruuden Tornilta ja sinulle kaksi tuntia jälkistuntoa hävyttömästä käyttäytymisestäsi ja toiset kaksi tuntia siitä että tulit tunnille niin myöhässä.
    - Mutta enhän minä ollut ainoa.
    - Tarkoitan sitä myöhästymistä kun menet takaisin huoneeseesi ja vaihdat koulupuvun päällesi! Mortal Peto mylvi ja Sunneva katsoi parhaaksi totella miestä.
Prudence ei voinut olla irroittamatta silmiään Mortal Pedosta. Mies oli erittäin vaikuttava näky ja sen vuoksi Prudencelta meni Joshuan selitykset täysin ohitse.
    - Pimeydeltä suojautuminen on vaativa aine ja sen te tulette varmasti huomaamaan. Pidän ainakin huolen siitä, Mortal puhui matalalla äänellä, ja jokaisesta oppilaasta tuntui siltä, että hänen silmänsä porautuivat kaikkiin yhtä aikaa.
Prudence kuunteli hartaasti Mortal Pedon luennointia aineen vaativuudesta ja hätkähti kun Joshua tökkäsi häntä kylkeen.
    - Onks sun pakko huohottaa ääneen? Poika kysyi hiukan pisteliäästi ja sai Prudencen punastumaan.
    - En huohota, hän kuiskasi kiukkuisena. –Olen vain yhä hengästynyt niistä portaista.
    - Niin varmaan…, Joshua mutisi.
    - …ja pimeys on varsin varteenotettava vihollinen. Toivottavasti myös neiti McCallum ja herra Grager muistavat tämän kuiskuttelustaan huolimatta, Mortalin ääni sivalsi kuin piiska.
Prudence punastui jälleen ja Joshuan lause katkesi kuin seinään. Prudence hymyili Mortalille, mutta se ei tehnyt mieheen minkäänlaista vaikutusta.
    - Tuo kammottava virnistys ei sovi kasvoillenne ollenkaan, neiti McCallum, Mortal sanoi ja
Prudence olisi halunut vajota maan alle, varsinkin kun muutamat Kalman Kehtolaiset virnuilivat hänelle vahingoniloisesti.
    - Tänään käsittelemme pelkoja. Jos aikoo suojautua pimeydeltä, on hallittava pelkonsa. Kaikkein parhaimpana opetusmenetelmänä pidän shokkihoitoa…
Mortalin lauseen keskeytti kopsahdus. Eräs oppilas Ahkeruuden Aitiosta oli pyörtynyt ja Mortal Peto muljautti silmiään ja huokaisi kuuluvasti.
    - …mutta menetelmäni ei nähtävästi sovi kaikille, josta neiti Hobbs on hyvä esimerkki. Neiti Verso, ota tuolta luokan takaosasta vettä ja herätä neiti Hobbs jotta voin jatkaa…
Aure nousi paikaltaan varoen vilkaisemastakaan Mortaliin päin ja haki kulhollisen vettä ja loiskautti sen pyörtyneen tytön kasvoille.
    - Tervetuloa taas tähän maailmaan, neiti Hobbs, Mortal sanoi ironisesti. - Saisinko nyt jatkaa?
    - Kyllä professori, Evelyn Hobbs sanoi arasti.
    - Siis shokkihoitoa. Pelot on opeteltava kohtamaan ja siksi kertaamme taitojamme hirviöistä. Neiti McCallum, kertokaapa lyhyesti aarnikotkista.
Prudence oli kauhuissaan. Hän oli nähnyt vain kerran aarnikotkan, pikaisesti Viistokujalla olevassa taikaolentoliikkeessä.
    - Tuota… Ne ovat sellaisia siivekkäitä olentoja, joilla on kotkan pää ja…, Prudence mietti ankarasti, sillä hän ei suin surminkaan jaksanut muistaa minkä eläimen takaosa aarnikotkilla oli.
    - Niin? Mortal kysyi ja kohotti kysyvästi kulmiaan.
    - Muuta en juuri nyt muista, Prudence tunnusti.
    - Hyvä on, neiti Dementikko, Mortal sanoi tyynellä äänellään. –Teet minulle huomiseksi esseen aarnikotkista. Oletin että Tylypahkas…
    - Ei se oo käyny Tylypahkaa! Joshua möläytti ja Prudence olisi halunnut kuristaa tämän.
    - Vai niin, Mortal sanoi ja käänsi katseensa Joshuaan. –En kuitenkaan muista kysyneeni sinulta mitään herra Grager.
Joshua vajosi syvemmälle pulpettinsa taakse.
    - Teet esseen siitä huolimatta, neiti McCallum, Mortal sanoi ja samassa hengästynyt Sunneva ryntäsi luokkaan.
    - Voihan peto, nuo rappuset ovat ihan tappajia! Sunneva huudahti saavuttuaan luokkaan.
Kaikki alkoivat nauraa, lukuunottamatta Kalman Kehtolaisia, jotka tuijottelivat sievästi koulupuvussaan ovella seisovaa tyttöä.
    - Kiitos siitä tiedosta…, Mortal Peto sanoi ja heilautti kättään kohti Auren pöytää ja Sunneva käveli hiljaisena paikalleen.
    - Niin kysyin juuri nieti McCallumilta mikä on aarnikotka, mutta ilmeisesti hänellä oli jonkinlainen pysyvä aivovamma. Joten neiti Voolasvita, voisitteko ystävällisesti…
    - Se lausutaan Vuolasvirta! Sunneva sanoi ja tuijotti Pedon synkkiin silmiin.
    - Minua ei kiinnosta teidän nimenne, vaan se mitä päässänne liikkuu, jokseenkin teidän pään sisäinen liikkeenne taitaa olla aika vähäistä, Mortal Peto sanoi ja jäi tuijottamaan Sunnevaa. -Voisitteko nyt kertoa minulla mikä on aarnikotka?
    - Ai aarnikotka? No sen on mytologioissa ja taruissa ilmestyvä eläin jolla on kotkan pää ja leijonan takaruumis, Sunneva vastasi itsevarmasti.
    - Ihanko totta? Herra Malfoy, kerropa minulle mitä neiti Voolasvitan selityksessä oli ihan päin… rämeikköä.
    - Minä? Ah niin tietysti, no tuota ne ovat jästeille eläimiä joita ainoastaan mainitaan kirjoissa, mutta mehän kaikki tiedämme…, Drake sanoi ja virnisti vahingoniloisesti Sunnevalle. -Että aarnikotkia on olemassa ihan oikeasti.
Drake lopetti puheensa ivallisesti kuin pikku lapselle.
    - Aivan. Hyvä. Saanen kysyä missä ihmeen pöheikössä neiti Voolasvita ja McCallum ovat saaneet oppinsa? Sunneva ja Prudence vilkasivat toisiaan ja sitten opettajaan.
    - Tuota noin kun asia on niin että…, Sunneva aloitti.
    - No ei minua oikeastaan edes kiinnosta tietää! Mortal Peto sanoi ja jatkoi tuntia kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
    - Ettekö te ole lukeneet yhtään mitään niistä kirjoista mitä teillä on? Aure suhahti Sunnevalle.
    - Ai mitä kirjoja? Niin oppikirjoja, hei ei kukaan lue oppikirjoja, Sunneva virnisti.
    - Te ette tule pärjäämään jos ette edes tiedä mikä aarnikotka on… Aure suhahti vihaisena. –Sitäpaitsi teidän olis pitänyt lukea tämän koulun historia ja…
    - Kenties neiti Verso haluaa tulla tänne opettamaan meitä kaikkia? Kuului Mortal Pedon ääni luokan edestä ja kaikki kääntyivät katsomaan Aurea ja Sunnevaa.
    -Oh, anteeksi professori minä vain yritin…
    - Jälleen kerrran, minua ei voisi vähempää kiinnostaa teidän surkeat tekosyynne, Mortal Peto sanoi armottomasti ja keskittyi jälleen opettamiseen.
Tunnin loputtua kaikki ryntäsivät ulos Prudence ja Sunneva aikoivat juuri lähteä kun möreä ääni heidän takanaan keskeytti heidät.

TULISOIHTU

TULISOIHTU