- Hei Joshua! Kuului tytön ääni Joshuan takaa.
    - Lykeesha! Hei..., Joshua sanoi ja punastui rajusti.
    - Tuota, minulla oli oikein kivaa silloin siellä juhlissa... Lukuunottamatta meidän jälki-istuntoa, Lykeesha sai sanottua
    - Ai niin joo mullakin, Joshua sanoi ja virnisti. - Ollaan just menos yläkertaan oleskeluhuoneeseen. Mulla ois teille kaikille ylläri!
Joshua lähti juoksemaan Toveruuden Tornia kohti. Joshua katsoi että paikka oli tyhjä, ja vei tytöt omaan huoneeseensa. Huone oli täysin samanlainen kuin tyttöjenkin huone ainoastaan eri värinen, hieman synkempi ja sotkuisempi kuten arvata saattaa.
    - No niin tääs näitä olis! Joshua sanoi ja kaivoi ison säkin eteensä sängyn alta. - Ajattelin että jos alkaa tylsistymään. Täällä on vaikka mitä, yksi mun isoveljistä kävi täällä ja se oli, no hieman erilainen kuin toinen veljeni. Hän oli koko kampuksen kingi...
    - Etkä tietenkään yhtään liioittele, Prudence naurahti.
    - No, ehkä hieman, mut kuiteski. Täs on tällane kartta meidän koulust. Tylypahkass oli jossain vaiheessa kierroksella sellanen Kelmien kartta. Mä en koskaan nähny sitä, siin kuulemma oli kaikki proffat yms, et missä ne liikku ja sellast. No tää ei oo yhtä hieno mut varmaan toimii ku halutaan lähtee salaa Tulikanjoniin. Täs on meinaa pari salakäytävää joita voi käyttää.
    - Oh Joshua, olet niin viisas! Lykeesha huudahti ja Johua punastui.
Sunneva tunki sormensa suuhunsa ja näytti sen Prudencelle joka alkoi kikattaa.
    - No niin on tääl muutakin. Kynttilöitä, kirjoi, pelei... Ja oho... Ruoska... No se tuskin on broidin, Johsua sanoi punastuneena ja laittoi ruoskan äkkiä piiloon. - Ja sitten muutama loitsu joit ei kovin moni tunnekkaa, Mortal Pedon ja won Gaamean omist kokoelmist... Ne on aika mielenkiintoisii kandee zekkaa.
    - Mitä ihmeen kirjoja nämä on? Prudence kysyi.
    -
Kuinka saada saatua...
    -
Miksi ottaa otettua? Ja kaikki on kirjoittanut Into H. Imo, Sunneva naurahti Prudencen kanssa.
    - HEI MITÄ TÄÄLLÄ TAPAHTUU!?? Huudahti Toveruuden Tornin valvoja oppilas Dawson Zitt.
    - Ei mitää! Joshua huusi ja tunki salaman nopeasti kaikki tavarat suureen säkkiin ja työnsi koko roskan sänkynsä alle.
    - Mitä te täällä teette? TYTÖT! Teillä ei ole mitään asiaa tänne! Te kyllä tiedätte sen, Dawson, vaalea ja hiukan raskas rakenteinenpoika, räyhäsi heille.
Tytöt kipittivät punastuneina oleskeluhuoneeseen.
    - Ei sen tarvitsisi olla noin nipo, Sunneva mutisi ärtyneenä.
    - Se yrittää noudattaa vain koulun sääntöjä, Prudence muistutti ystäväänsä.
    - Mutta silti..., Sunneva sanoi hiukan murjottaen. - Kuulehan Prue...
    - No? Prudence katsoi kysyvänä ystäväänsä.
    - Juodaan se pullo jo nyt, Sunneva ehdotti.
    - Niin mutta juhlasihan ovat vasta huomenna, Prudence sanoi nauraen.
    - Nii-in, mutta täytyy juoda se shamppanja nopeasti, ettei Mortal vain huomaa sen katoamista, Sunneva perusteli. - Ja huomenna voit vaikka viskaista niskaani hilpeytysloitsun...
Tytöt lähtivät nauraen omaan huoneeseensa ja korkkasivat pullon. Koska heidän vakiovarusteisiinsa ei kuuluneet shamppanjalasit, he tyytyivät juomaan pullosta suoraan. Varsin pian tytöt saivat huomatta että kupliva juoma alkoi vaikuttaa heihin - sangen hilpeästi. Koska heille ei Tulisoihtu Akatemiassa tarjottu koskaan alkoholia, niin edellisestä juomiskeikasta olikin kulunut jo aikaa. Sekin vaikutti.
    - Miten saitkin itsesi kuulostamaan niin Mortal Pedolta? Prudence nauraa räkätti ystävälleen.
    - Minua ei voisi vähempää kiinnostaa..., Sunneva sanoi kylmällä "mortalmaisella" äänellään, mutta hikkaus pilasi hiukan vaikutelmaa.
    - Mitäs nyt tehdään? Prudence kysyi hymyillen ystävältään. - Vai aiommeko me istua täällä koko illan?
    - Emme todellakaan, Sunneva tuhahti ja jäi hetkeksi miettimään.

    - Nyt tiedän!!
    - No? Prudence kysyi ja oli haljeta uteliaisuuteensa. Sunnevan ideat olivat ajoittain hyvinkin mielenkiintoisia.

    - Mennään Kalman Kehdon torniin hiukan vakoilemaan. Minua kiinnostaa tavattomasti, että minkälaista siellä on...

    - Hyvä idea! Prudence kiljahti. - Haetaanko Aure mukaan?

    - Ei, Sunneva irvisti. -Ei hän varmaankaan halua irrottautua kirjoistaan ja toisekseen tämähän on kiellettyä...

Tytöt eivät kauaa aikailleet ja lähtivät päättäväisesti kävelemään koulun itäsiipeä kohti iloisesti kikatellen.

    - Tytöt! kuului verta hyytävä ääni ja Sunneva kirkaisi. - Teillähän ei ole mitään asiaa tänne!

    - Edgar, Prudence sanoi vetoavalla äänellään. - Tämä on näitä tyttöjen...

    - Teillä ei ole asiaa tänne! päättömän miehen pää kiljaisi kainalosta.

    - No mutta Edgar! Oletpas sinä komistunut sitten viime näkemän..., Prudence kehui.

    - Olenko? Edgar kysyi epäuskoisena.

    - Olet olet, Prudence nyökkäili. - Sunneva, tässä on Edgar Verikaula. Kalman Kehdon komea kummitus. Eikö hän olekin hurmaava?

    - No tuota... AI!! Älä potki, Prue! Niin... Juu... Ehdottoman hurmaava, Sunneva sanoi hiukan hämillään.

    - Pulppuaako veri yhä kauniisti? Edgar kysyi kiihkeällä äänellä.

    - Tottakai. Ainahan se on pulpunnut, Prudence jatkoi ylenpalttista kehumista. -Meistä olisi kyllä kovin mukavaa jos saisimme jatkaa matk...

    - No mutta tottakai! Edgar Verikaula hihkaisi.

- Tätä tietä...
Päätön aave päänsä kanssa lähti kävelemään synkeää käytävää eteenpäin.

    - Mihinkäs te tytöt oikeastaan olette menossa?

    - No tuota... Meillä on muutamalle kalmankehtolaiselle asiaa... Tiedäthän, kun on niin rakstunut niin...

    - Ai aivan aivan, tiedän ei tarvitse selitellä Edgarille enää yhtään enempää. Mutta ette sitten viivy kauaa, Edgar mutisi ja lehahti tiehensä.

    - Tosi hyvä idea, Sunneva kikatteli Prudencelle.

He pääsivät lähelle Kalman Kehdon ovea kun se aukesi. Tytöt painautuivat äkkiä oven taakse ja kaksi kalmankehtolaista tuli ulos.
    - Minua ärsyttää kun tuo patsas vaihtaa salasanoja kuin sukkia. Eilen se oli "verikaula" ja nyt se on "verinen kaula"... Mitä järkeä?
Äänet kaikkonivat ja Sunneva hyppäsi oven eteen.

    - No nyt meillä on salasana. Mennäänkö sisälle vai?

    - Mikäköhän on rangaistus siitä että menee toisten torniin? Prudence pohti.
TULISOIHTU
    - Äh ei meillä ole aikaa miettiä tuollaisia asioita.

    - Niin mutta kun astumme huoneeseen niin mitä sitten
    - Miten niin mitä sitten?
    - No kaikki huomaavat meidät tietysti, Prudence selitti.

    - Ai aivan, tuo on kyllä totta... Sunneva sanoi ja katseli ovea hetken.

    - No mitäs tehdään? Prudence kysyi.

    - Älä minulta kysy, sinun idea tämä oli! Sunneva sähähti.

    - Minun ideani, nyt olet kyllä aika hakoteillä! Prudence huudahti.

    - Sshh... Ne kuulevat meidät kohta, Sunneva suhisi.

    - No nyt on pakko keksiä jotain, ei voida tähänkään jäädä loppuillaksi, Prudence sanoi.

    - Niin olet oikeassa... Mennäänkö nyt takaisin?

    - No olemme kyllä tulleet jo tänne asti... Että pitäisikö nyt tehdä jotain vai...

Enempää Prudence ei ehtinyt sanoakaan kun ovi aukeni ja ovesta astui tummahiuksinen tyttö.
    - Mitä ihmettä, ettekö te ole Toveruuden Tornista, mitä te täällä teette? Tyttö kysyi ivallisesti.

Prudence ja Sunneva nolostuivat.

    - Wolfy hei, tyttöystäväsi on täällä! Tyttö huusi huoneeseen ja Prudence punastui varpaitaan myöten.

Pojan pää ilmestyi ovelle.
    - Tyttöystävä? Ei minulla ole... Ai, mitä ihmettä te teette täällä? Wolfy murahti.

Drake oli pian hänen takanaan.
    - Teettekö te kaiken yhdessä? Sunneva kikatteli ivallisesti.

    - No emme ainakaan käy vessassa yhdessä, Drake sanoi ja virnisti.

Tummatukkainen tyttö aikoi lähteä ovelta.
    - Hei Myra, ei minulla ole tyttöystävää että paikka olisi vapaana! Wolfy huudahti tytön perään ja tyttö tirskahti mielissään.

    - Juupa juu, me taidammekin tästä lähteä..., Prudence sanoi nolona ja repäisi kikattelevan Sunnevan mukaansa.

    - Tiesitkö Drake, olet ihan munkin näköinen kaavussasi, Sunneva naureskeli. -Oletko kenties kastroitukin?

    - Ja sinun tekisi mieli haukata vai? Drake naurahti tytölle.

    - Killerin kokemusten jälkeen taidan pysyä kaukana sinusta.

    - MITÄ TÄÄLLÄ TAPAHTUU? Kuuli kaikille tuttu ääni ja Mortal Peto, Kalman Kehdon valvojaopettaja, huudahti Sunnevan ja Prudencen takaa.

    - Ups, Prudence sanoi.

    - Alkakaa laputtaa enenkuin suutun! Mortal Peeto karjaisi. - Ja luulisi että te osaisitte valita seuranne hieman paremmin.

    - No kyllähän me yleensä ihan vaan sattuman kautta näiden hullujen kanssa ollaan jouduttu tekemisiin, Sunneva naurahti.

    - Puhuin kyllä Wolfylle ja Drakelle, en sinulle! Mortal sanoi kylmästi.

Tytöt lähtivät perääntymään Kalman Kehdon ovelta.

    - Oletteko te... Juovuksissa? Professori Peto huudahti yhtäkkiä ja kumartui lähemmäs Prudencea.

    - Mekö? Miten muka? Eihän me..., Sunneva naurahti väkinäisesti.
    - NEIDIT SUDENVARJO SEKÄ MCCALLUM JA HERRAT FONTREL JA MALFOY TULEVAT MUKAANI NYT HETI! Professori Peto huusi.

Nelikko käveli rivakkaa tahtia Mortal Pedon perässä kohti hänen työkammiotaan. Drake Malfoy ja Wolfy Fontrel mulkoilivat kikattavia tyttöjä kiukkuisena ja kukaan ei uskaltanut edes vilkaista Mortal Petoa kasvoihin. Professori Pedon kammio on synkeä, ahdas ja täynnä tavaraa. Suurella työpöydällä lojui kasoittain pergamentteja, pari pääkalloa, mustepulloja ja kirjoja. Muutamat kynttilät loivat huoneeseen hämärän valaistuksen ja Sunneva onnistui pelästyttämään Prudencen tarttumalla tätä äkkiä niskaan. Mortal Peto järjesti heille nopeasti neljä tuolia ja käski rauhallisen viileällä äänellä heitä istumaan.
    - No niin, professori Peto sanoi ja loi jokaiseen heistä pistävän silmäyksen. - Voisiko joku selittää? Nyt minua todella kiinnostaa. Koko työhistoriani aikana en ole nähnyt mitään näin älytöntä...
    - Professori, minä ja Wolfy emme liity mitenkään asiaan sillä nuo kaksi vain ilmestyivät tornillemme, Drake selitti sujuvasti.
    - Aivan, Mortal Peto nyökkäsi Drakelle ja Wolfylle hyväksyvästi ja kääntyi tyttöihin päin. -No, arvon neidit?
    - Niin. Me ikään kuin vahingossa eksyimme..., Sunneva aloitti ja hymyili professorille - tuloksetta.
    - Miten on mahdollista että olette juovuksissa? Minä kyllä tunnen alkoholin hajun...
    - Epäilemättä..., Sunneva mutisi.
    - Niin, neiti Sudenvarjo? Peto kohotti kysyvästi kulmiaan.
    - Ei mitään.
    - Emme me ole juovuksissa, Prudence kiirehti jatkamaan. - Langetin Sunnevan ylle vahingossa hilpeytysloitsun ja...
    - Älä valehtele! Mortal Peto sihahti ja tuijotti läpitunkevasti punastunutta Prudencea. - Vielä iltapäivällä minulla oli luokassa shamppanjapullo, mutta nyt se ei ole...
    - Eikö? Sunneva kysyi teeskennellen hämmästynyttä.
    - Ei. Yllättääkö se? Professori Peto kysyi.
    - Ei yllätä... Eikun siis yllättää, Sunneva selitti tukahtuneesti ja mulkaisi nauravaa Drakea.
    - Te varastitte sen! Mortal Peto ärjäisi tytöille. - Ja te suoritatte siitä kolmen tunnin jälki-istunnon nyt heti! Ja koska te tunnutte niin kovasti pitävän näistä herroista, niin he saavat määrätä teille tavan suorittaa jälki-istunto. Lisäksi otan pois Toveruuden Tornilta 50 pistettä törkeästä varkaudesta, alkoholin luvattomasta käyttöönotosta ja niin edelleen. Onko kysyttävää?
    - Tuota, paljonkin, mutta en usko että vastaisit kysymykseeni, Sunneva tirskahti ja katsahti Drakeen. - No niin pane parastasi.