TULISOIHTU

Sunneva oli lopulta päässyt pois matami Hentovalkoisen ylitsevuotavan huolenpidon kourista. Tytöt kiirehtivät päivä sen jälkeen kun Sunneva oli päässyt sairaalasiivestä aamulla aikaisin professori Pedon tunnille.
    -Neiti Sudenvarjokin on suvainnut saapua paikalle, professori Peto sanoi tuttuun ivalliseen ääneensä. –Teille voidaankin jakaa Vuoden Kömpelys –palkinto…
Sunneva vilkaisi murhaavasti virnuilevaan poikakaksikkoon, Drakeen ja Wolfyyn. Tytöt siirtyivät omille paikoilleen vierekkäin istumaan ja Sunneva kaivoi hiljaa esiin Hillitse himosi, hallitse halusi –kirjan. Tytöt selailivat sitä mahdollisimman huomaamattomasti ja yrittivät tukahduttaa jatkuvasti esiin pyrkivät kikatuskohtaukset. Kynät vain sauhusivat kun tytöt kiivain sanoin kommentoivat poikien jo aiemmin tekemiään kommentteja ja jos tyttöjen katseet olisivat tappaneet, olisivat Wolfy ja Drake viimeistään tällä tunnilla kuolleet.
    -NYT RIITTÄÄ!! Professori Mortal Peto ärjähti lopulta ja harppoi kiivain askelin Prudencen ja Sunnevan luo. –Neidit McCallum ja Sudenvarjo. Surkeasti tukahdetut kikatuksenne häiritsevät tuntia ja kynänne rapisevat niin kiivaaseen tahtiin, että pergamentista kohoava savu sokeuttaa kaikki muut. Ole hyvä, neiti McCallum, antakaa kirja tänne!
    -Lupaamme olla hiljaa, professori, Sunneva vannoi hätääntyneesti.
    -Ihan hipihiljaa, Prudence lisäsi.
    -KIRJA TÄNNE! Professori Peto mylvähti.
Prudence ojensi kirjan avuttomana professori Pedolle, ja huomasi silmäkulmastaan että Drake ja Wolfy olivat hiukan kalvenneet. Professori Peto asteli omalle paikalleen ja selaili kirjaa tympiintyneen näköisenä.
    -Kenenkäs tämä nyt oikein sitten on? Professori Peto kysyi ja silmäili luokkaa tutkivasti.
    -Minun! Drake huudahti ennen kuin Sunneva ehti avata suunsa.
    -DRAKE!! Sunneva kivahti pojalle punastuneena.
    -Hiljaa, neiti Sudenvarjo! Vai pitäisikö sanoa Malfoy? Professori sanoi ja Sunneva toivoi että voisi vajota maan alle.
Tunti jatkui eivätkä Prudence ja Sunneva uskaltaneet edes vilkaista Drakeen ja Wolfyyn päin vaan pitivät katseensa tiukasti pulpeteissaan.
Poikien suunnalta kuului hiljaista naureskelua ja kinaamista.
    -EIKÖ TEIHIN SAA MITÄÄN TOLKKUA?? Professori Peto mylvähti kesken luennointinsa ja katsoi vihaisesti säikähtäneitä poikia.
Mortal Peto riisti kirjan Drakelta, kirjoitti kiivaasti jotakin viimeiselle sivulle ja läiskäisi kirjan takaisin.
    -Tässä minun kommenttini! Professori ärjäisi.

Wolfy repäisi kirjan Drakelta ennenkuin poika oli ehtinyt lukea professori Pedon antamat kommentit. Wolfy punastui rajusti ja tyrkkäisi kirjan takaisin Drakelle joka näytti hieman nololta ja laittoi kirjan kiinni. Sunneva ja Prudence kihisivät koko lopputunnin sillä he eivät päässeet lukemaan professori Pedon komentteja. Vihdoin tunti saatiin päätökseen ja tytöt ryntäsivät Wolfyn ja Draken luokse.
    -No mitä Peto kirjoitti? Sunneva puuskahti.
    -Ei mitään erikoista, Wolfy sanoi ja antoi kirjan Prudencelle, joka tavoitteli sitä pojan kädestä.
    -Tervetuloa jälki-istuntoon keskiviikkona kello 18.00, Prudence luki ääneen.
    -Tämä on teidän syy, tai oikeammin Draken syy. Jos sinä et olisi ominut kirjaani niin mitään tämänlaista ei olisi tapahtunut, Sunneva kivahti pojalle ja läimäisi kirjan kiinni.
    -Minun syyni? Kuka sen kirjan oikeastaan minulta vei? Drake huusi.
    -Se oli minun kirjani, sinä annoit sen minule! Sunneva huusi takaisin ja molemmat olivat ilmiriidoissa. Jostain kumman syystä Sunneva ja Drake päätyivät siihen että Wolfy oli syypää kaikkeen sillä hän oli ehdottanut Drakelle että tämä ostaisi kirjan Sunnevalle.
    -Tiesinhän minä että sinä olet jotenkin ollut tämänkin jutun takana! Prudence huudahti ja kolmikko lähti painelemaan seuraaville tunneilleen jättäen pöllämystyneen Wolfyn seisomaan professori Pedon luokan eteen.
    -Tapaamme siis huomenna illalla, professori Peto muistutti vielä Wolfya joka mateli luokan edessä.
    -Kyllä professori Peto, Wolfy sanoi kuin pikkulapsi joka oli juuri saatu kiinni pahanteosta.

Sunnevan ja Prudencen seuraava tunti oli Hans Huuhkajan tunnit. Tällä kertaa osa oppilaista oli jo valmiita koettamaan muuntautua eläinhahmoonsa.
    -Nyt otatte kaikki rauhallisesti, tämän ei pitäisi sattua mutta jos tunnette jotain ikäviä tuntemuksia niin lopettakaa heti ja rentoutukaa, professori Huuhkaja selitti.
    -Hyvä Joshua, tuo oli erittäin hyvä, kunha vielä onnistut saamaan turkinkin paikoilleen, Huuhkaja sanoi ja kaikki katsoivat Joshuaa joka seisoi neljällä jalalla lattialla, hän oli selvästi karhu mutta ilman turkkia. Joshua pysyi hahmossa juuri ja juuri muutaman sekunnin kunnes vaihtui taas omaksi itsekseen. Prudence ehti rääkäistä kerran haukan hahmossaan kunnes muuttui miltei heti takasin itsekseen. Sunneva onnistui olemaan pisimpään sutena mutta hänen häntänsä oli hieman omituinen.
    -Oikein hyvä, neiti Sudenvarjo mutta huomasitteko että teillä oli oravan häntä, Huuhkaja naurahti ja kaikki oppilaat kokeilivat vuorollaan taitojaan.
Marvin onnstui pienentymään marsun kokoiseksi ja sai marsun nenän mutta puolensekunnin kuluttua hän jo muuttui itsekseen.
    -Hieman enemmän keksittymistä, herra Potty, ja onnistutte varmasti.

Keskiviikkoilta lähestyi ja syyllisenoloinen nelikko maleksi professori Pedon luokan edessä. Lopulta kello löi 18 ja professori Peto saapui täsmällisesti paikalle. Hän opasti nuoret luokkaan sisälle ja määräsi heille istumajärjestyksen. Wolfy, Prudence, Sunneva ja Drake istuivat siten sievästi rivissä ja odottivat kauhistuneina, mitä professori Peto määräsi heille tehtäväksi.
    -Toitko sen kirjan, herra Malfoy? Professori kysyi ja Drake nyökkäsi vaisusti ja ojensi kirjan professori Pedolle.
    -Käymmekin nyt sitten yhdessä tämän kirjan läpi… Kommentti kommentilta, Mortal Peto sanoi ja tuijotti ivallinen ilme kasvoillaan vuoroin kalvennutta ja vuoroin punastunutta nelikkoa.
    -No niin, professori Peto sanoi. –Ensimmäinen sivu onkin jo varsin mielenkiintoinen. Kukas tämän kirjan nyt sitten omistaa? Ilmeisesti ei ainakaan ADAGIO Fontrel?
Drake, Sunneva ja Prudence purskahtivat nauruun ja Wolfy mulkoili heitä kiukkuisesti.
    -Ja onko neiti Sudenvarjo muuttanut nimeään? Mortal Peto kysyi kulmiaan kohottaen.
    -En, Sunneva kivahti. –Se oli Prue!
    -Prudence Malfoy? Professori Peto kysyi hölmistyneen oloisena.
    -Ei! Prudence sanoi ja mulkaisi kiukkuisesti hirnuvaa Sunnevaa.
    -Ja mitä ilmeisemmin ainakin herrat Fontrel ja Malfoy ovat professori Magianan tunneilla varsin aktiivisia, professori Peto jatkoi säälimättömästi ja Prudence oli erottavinaan hänen äänessään aavistuksen mustasukkaisuutta. –”Hyvä että otettiin tämä käytännön taiat homma uudestaan. Katso nyt Miracle Magianaa! Mikä pakkaus! Pedolla on onnea!!”
Mortal Peto luki Draken vaihtaessa väriään valkoisesta tummanpunaiseksi.
    -Kiitos vain, herra Malfoy, professori lisäsi kuivakkaasti.
    -Ole hyvä, professori, Drake sanoi vaisusti ja Sunneva tuijotti häntä kipinät silmissään.
    -”Ideani ovat aina hyviä” väittää herra Fontrel, mutta mitä ilmeisemmin neidit Sudenvarjo ja McCallum eivät ole samaa mieltä, professori Peto luki kirjan kommentteja. –Mitäs tämä nyt tarkoittaa?
    -Herra Fontrelin tuo idea ei ainakaan ollut hyvä, Prudence sanoi kylmäkiskoisesti.
    -”Tiesitkö että Mick väittää olleensa kahden tytön kanssa yhtä aikaa. Kokeillaan! Miten olisi Myra ja Prue yhtä aikaa?” herra Malfoy kirjoittaa, Mortal Peto luki ja kaikkien murhaavat katseen kääntyivät Drakeen.
    -Ja mitä ilmeisemmin neiti Sudenvarjo harkitsee murhaajanuraa ja herra Malfoy tarjoutuu ensimmäiseksi uhriksi, Mortal Peto jatkoi.
    -Toiveesi toteutuu, Drake! Sunneva korotti ääntään. –Minä nyljen sinut, paistan sinut, keitän sinut, hirtän sinut…
    -Riittää jo! Professori Peto ärähti. –Herra Fontrel saa olla kiitollinen sanattomuudestaan, sillä juuri se ilmeisesti säästi hänen henkensä…
Wolfy virnisti vieressään istuvalle Prudencelle joka tökkäisi häntä kipeästi kylkeen.
    -Sitten seuraakin varsin tympeä sananvaihto jonka aikana neidit McCallum ja Sudenvarjo haukutaan tyhmiksi, herra Malfoy naiseksi, ja herra Fontrelin henki on hiuskarvan varassa…
Nelikko punastui ja kukaan ei kehdannutkaan katsoa toiseen päin.
    -Varsin imartelevaa, arvon neidit, että minä ohitan ”kalmalaiset pilipalipojat mennen tullen”, Mortal Peto sanoi ja onnistui virnistämään rankasti punastuineille tytöille. Drake ja Wolfy eivät näyttäneet niin iloisilta.
    -Tuota…, Prudence sanoi kun professori Peto katsoi häneen kysyvästi. –Olettehan te varsin… öh… hyvännäköinen…
Prudence kiitti onneaan että tajusi olla sanomatta seksikäs.
    -Ja pantavan näköinen, Sunneva lipsautti ja tajusi sitten vasta mitä olikaan sanonut kun Prudence tökkäisi häntä kylkeen.
Professori Peto katsoi Sunnevaa punastuneena ja muuttui sitten kiukkuiseksi.
    -Jospa siirtyisimme seuraavalle sivulle…, professroi Peto sanoi ja käänsi sivua edelleen punastuneena.
    -Jaahas, olen samaa mieltä että Malfoylla ja herra Fontrelilla ei todellakaan ole kovin erikoinen taiteellinen näkemys, Mortal sanoi hymähtäen katsoessaan Draken ja Wolfyn piirtämiä kuvia toisistaan.
    -Ilmeisesti neiti McCallum ei osaa pitää salaisuuksia… Peto virnisti Prudencelle joka punastui.
    -Minä tuota… En osaa koskaan sanoa ei…, Prudence sanoi ja tajusi vasta sitten mitä olikaan sanonut. -Siis… niinkuin… minä…, Prudence punastui.
    -Todella mielenkiintoista, olette varmasti kovin suosittu… Poikien keskuudessa, Mortal sanoi ja hänen oli pakko pidellä naurunpyrskähdyksen sisällään ja esittää vakavaa.
Wolfy virnisti Prudencelle joka näytti pojalle kieltä ja alkoi mököttää.
    -No niin sitten seuraavaksi…, Mortal sanoi ja tirkisteli paperia hieman lähempää. –Jälleen Adagio Fontrel saa kuulla nimestään kommentteja. Ja herra Malfoyta sanotaan jälleen naiseksi… Todella mukavaa, professori Peto naurahti ja luki eteenpäin.
    -Kiitoksia… En tiennytkään että kannatte näin kovasti huolta työni stressaavuudesta, Mortal sanoi ja vilkasi Drakeen ja Sunnevaan, jotka tuijottivat maahan nolostuneuina.
    -Ja nämä fletkumadot… Täytyy sanoa että olen samaa mieltä muiden kanssa. Herra Malfoylle tosiaan sopisi muutama fletkumato, Mortal sanoi ja hymyili ivallisesti kaikille neljälle.
    -Ja huomaan että neiti Sudenvarjo ei osaa arvostaa herra Fontrelin älynlahjoja. ”Ei Wolfylla ole mitään millä miettiä”? Mortal katsoi kysyvästi Sunnevaan.
    -Niin no tuota… minä öh…, Sunneva mongersi nolostuneena Wolfyn tuijottaessa tyttöä vihaisena.
    -Niin ja neiti McCallumin mielestä ainakin herra Fontrelilla on enemmän älyä kuin herra Malfoylla, Mortal naureskeli itsekseen.
    -No se on kyllä ihan totta, joskaan en sanoisi kumpaakaan noista älykkäikisi, Prudence sanoi ja oli tipahtaa tuoliltaan Wolfyn tönäistyä häntä.
    -Ai jai herra Fontrel pitää kätensä vain ihan kiltisti kurissa, professori Peto sanoi jälleen ivaa äänessään.
    -Sitten, ”olemme kakikki himojemme ja halujemme kohteita”. Ilmeisesti te pojat ette ole ihan samaa mieltä, mutta neiti McCallum taas ajattelee toisin… Tuohon en edes halua tietää teidän selityksiänne, Peto naurahti möreästi ja jatkoi armottomasti.
    -”Noidilla on paljon pakkomielteitä…” Aivan… Olen ihan samaa mieltä kanssanne, Peto naurahti ja vilkaisi ymmärtäväisesti Wolfyyn ja Drakeen jotka myös naurahtivat. Sunneva ja Prudence kihisivät kiukusta ja mulkoilivat kaikkia paikalla olijoita vihaisesti.
    -Heh, Mortal naurahti. -Täällä on näköjään Wolfyn nimi ympyröity sydämillä, Mortal naurahti ja vilkaisi Prudenceen.
Prudence punastui ja Wolfy taisteli jälleen pitääkseen hivelyyn halukkaat kätensä kurissa.
    -Herra Malfoy ilmeisesti arvostaa rahaa ja valtaa, mutta olen ymmärtävinäni neiti Sudenvarjon tekstinsävystä, ettei tämä ole samaa mieltä. Hän aikoo muistaa kyseisen mielipiteen ja herra Fontrel toivoo että neiti Sudenvarjolla on pitkä muisti? Professori Peto katsoi kysyvänä Wolfya.
    -Sunnevalla on paljon muistettavaa jos aikoo muistaa kaikki Draken hölmöilyt, Wolfy sanoi ja virnisti Sunnevalle.
    -Wolfy sekoilee omiaan, Drake sanoi Sunnevalle, mutta tyttö vain tuhahti kiukkuisesti pojalle.
    -Herra Malfoy on iloinen saadessaan tietää olevansa normaali kun kerran himoitsee nuoria noitia, professori Peto sanoi Drakelle. –Erittäin mielenkiintoista… Herra Fontrel pahoittelee ettei pääse toteuttamaan himojaa heti ja käskee herra Malfoyn unohtaa haaveet omasta noidasta…
    -Ainakin tämän jälkeen Draken mahdollisuudet ovat kovasti vähissä, Wolfy sanoi ja virnisti Drakelle.
    -Sitten seuraakin romanttinen ote Alice Pooperista (jolla on herra Fontrelin mielestä kiva nimi), mutta mitä ilmeisemmin herrat ovat riidelleet siitä, että kuvaako teksti osuvammin neiti Sudenvarjoa vai neiti McCallumia. Olen neiti Sudenvarjon kanssa kerrankin samaa mieltä, en halua edes tietää vastausta neiti McCallumin ”anteeksi mitä?!?” kysymykseen…
Wolfy vaihtoi väriä eikä Sunneva voinut olla virnistämättä hänelle, mutta virnistys vaihtui irvistyksesi kun Prudence tökkäisi ystäväänsä jälleen kylkeen.
    -No mutta herra Malfoy! Professori Peto sanoi kiukkuisena. –Tehän olette leimanneet mitä ilmeisemmin neiti Sudenvarjon ”kevytkenkäiseksi”…
Sunneva mulkaisi Drakea hurjistunut ilme kasvoillaan ja Drake siirtyi tytöstä aavistuksen verran kauemmaksi.
    -Se oli vain vitsi…, Drake yritti selittää.
    -Niin varmasti, professori Peto sanoi kuivakkaasti. –Ja mitä ilmeisemmin arvon neidit epäilevät herra Fontrelin lukutaitoa ja kostouhkaus on jälleen ilmassa.
Tytöt virnistivät Wolfylle.
    -Onnetonta ristinollaa, herra Fontrel, professori Peto sanoi. -Enkä halua todellakaan tulla kuuntelemaan kun te keskustellette neiti Sudenvarjon kanssa ”vakavasti”…
Sunneva sävähti ja siirtyi lähemmäs Drakea, mutta poika siirtyi kauemmas Sunnevasta.
    -Ilmeisesti herra Fontrel ei myöskään kiinnitä huomiota tunneillani huomiota opetukseen, koska on tarkkaillut neiti McCallumin avonaista kaula-aukkoa. Neiti McCallum, suosittelen pienempää kaula-aukkoa…
    -Minä en päätä koulupukujen kaula-aukon suuruudetsa, se on kait teidän professoreiden homma… Prudence vastasi kipakasti Pedolle joka virnisti ja jatkoi lukemista.
    -Minä tiedän…, Mortal naurahti.
Sunneva ja Prudence katsoivat järkyttyneinä toisiinsa.
    -Ja jälleen tappouhkauksia, ilmeisesti Fontrel on huomannut että jästeillä ei ole samoja mahdollisuuksia itsehillintään… Ja jostakin kumman syystä neiti McCallum ei ole samaa mieltä mutta se ei huoleta herra Fontrelia, Peto naurahti ja piti katseensa tiukasti kirjassa.
    -Samoin herra Fontrel on huomamnnut että jästiti ovat himojensa ja halujensa vietävissä. Mutta neiti Sudenvarjo ei ole huomannut samaa, toisin kaikki muuta väittävät tämän olevan totta, ilmeisesti ainakin neiti Sudenvarjon kohdalla, Peto naurahti jälleen ja katsoi Sunnevaan, joka olisi halunnut vajota maan alle.
    -Jaahas… Herra Malfoy siis haluaa kaasuttaa kaikki jästit… Sepä mukavaa, huomaan että muut eivät ole ihan samaa mieltä, mutta menkäämme eteenpäin.
    -Hmmm… Herra Malfoy on sitten materialisti… En ihmettele. Sitten seuraakin 10 yleisintä keinoa hillitä himota ja hallita halut… Ilmeisesti Herra Fontrel ja neiti Sudenvarjo ovat kokeilleet näistä muutamia mutta ne eivät ole onnistuneet. Ja tämän vuoksi neiti McCallumia kehoitetaan pysymään kaukana herra Fontrelista. Erittäin mielenkiintoista, Peto virnisti ja jatkoi lukeimsta.
    -Herra Mafoyn haluihin en edes halua kuulla kommentteja, Peto murahti ja jatkoi. -Mielenkiintoista, todellakin herra Fontrel, Peto naurahti jälleen ja käänsi sivua.
    -Ja jälleen olen samaa mieltä neiti Sudenvarjon kanssa, minäkään en halua tietää loppumus himotuksen kokeilusta mitään! Peto sanoi ja vilkasi Wolfyyn. Poika virnisti Pedolle.
    -No kuten siihenkin kirjioitin, parempi niin, Wolfy naurahti.
    -Sitten, ihastuttava kertomus neiti Sudevarjo, en halua edes tietää mistä tiedätte että herra Fontrel olisi parempi kuin kynttilä. Ja sitten herrat Fontrel ja Mafoy, en tiennytkään että pidätte toisitanne sillä tavalla, Peto naurahti jälleen ivallisesti.
    -Onpas suloinen sydän, herra Malfoy, Peto sanoi Drakelle joka katsoi vain lattiaan ja yritti vältellä Sunnevan katsetta.
    -Mutta kuten neiti McCallum ja herra Fontrel huomauttavat, kovin imelää. Ja Herra Fontrel ei voi ilmeisesti saavuttaa kunnioitusta, ainakaan neiti Sudenvarjon mielestä?
    -No ei tuollainen tyyppi voi olla kovin kunnioitettava, Sunneva sanoi ja ähkäisi Prudencen potkaistua tätä jalkaan.
    -Herra Malfoyta haukutaan sairaaksi, ja sitten syntyy jonkinlainen tappelu… Ilmeisesti herra Malfoy solvaa neiti McCallumia ja herra Fontrel ei pidä siitä. Kuinka mukavaa, Mortal sanoi jälleen kuivakkasti. –No herra Fontreliahan sanotaan ilmeisesti myös dominoivaksi ja suojelunhaluiseksi.
    -Minä tiedän, Prudence sanoi unelmoivalla äänellään.
    -Imelää…, Sunneva sihahti ystävälleen ja sai palkakseen kiukkuiset mulkaisut professori Pedolta, Prudencelta ja Wolfylta.
    -Jaahas… Herra Malfoyn mielen valtaavat törkeät asiat, mikä ei ole herra Fontrelin mielestä yllätys. Eikä kyllä minunkaan mielestäni, näiden kirjoitusten perusteella ainakaan. Mutta ilmeisesti tästä asiasta vielä puhutaan herra Malfoyn kanssa, joka on siihen heti valmis, professori Peto jatkoi ja nosti katsettaan kirjasta ja vilkaisi Sunnevaa ja Drakea jotka eivät vilkaiseetkaan toisiaan.
    -Tämäpä käy mielenkiintoiseksi, professori Peto sanoi. –Tämä kyvyttömyyskeskustelu… Saamaton herra Malfoy ja kyvytön herra Fontrel?
Drake ja Wolfy mulkoilivat toisiaan ja Sunneva ja Prudence virnistelivät keskenään.
    -Ilmeisesti jo aiemmin mainitsemani suosio on kohonnut neiti McCallumin päähän, sillä hän on valmis kokeilemaan herra Fontrelin kyvyttömyys-huhun paikkansa pitävyyttä, professori Peto katsoi Wolfyyn ja Prudenceen tiukasti. –Suosittelen, että käytte keskustelemassa matami Hentovalkoisen kanssa mahdollisista jälkiseuraamuksista… Ja neiti Sudenvarjo, siinä ei ole mitään nauramista!
Sunnevan hartiat hytkyivät äänettömästä naurusta ja sekä Wolfy että Prudence olivat punastuneet varsin railakkaasti.
    -Naurettavia uhkauksia esiintyy jälleen ja neiti McCallum on sitä mieltä, että herra Malfoysta tulee rikollinen. Teistä sitten mitä ilmeisemmin tulee ruumis, neiti McCallum, mutta ehkä herra Fontrel on tuleva elvyttäjä…
Sunnevan hartiat jatkoivat jälleen hytkymistään, mutta hän vaikeni nopeasti kun Drake potkaisi häntä pöydän alla. Jälleen vaihdettiin muutamia kiukkuisia katseita.
-Herra Fontrel ei nähtävästi arvosta kovinkaan paljon tätä kirjaa eikä hänen taiteellinen lahjakkuutensa ole parantunut lainkaan sitten alkusivujen, professori Peto analysoi.
-Sukunimi keskustelu on varsin värikäs, mutta Prudence Fontrel kyllä soinnahtaa somasti, professori Peto virnisti punastuneelle tytölle. –Sen sijaan neiti Sudenvarjolle suosittelen nimenvaihtoa… Tai parinvaihtoa…
Drake ja Sunneva tuijottivat murhaavasti professori Petoa, joka ei ollut siitä moksiskaan.
-Noniin… Lukitsen teidät tänne pariksi tunniksi keskustelemaan aiheesta, professori Peto sanoi tyynenrauhallisesti. –Itse en todellakaan aio jäädä kuuntelemaan möykkäämistänne, mutta toivon, että saatte asianne selvitettyä.
Sen sanottuaan professori Mortal Peto poistui luokasta ja lukitsi oven väkevällä loitsulla. Nelikko oli kuulevinaan oven ulkopuolelta hillitöntä naurua.