TULISOIHTU

Alkuvuosi oli hermoja kiristävää aikaa kaikille. Prudencen ja Wolfyn vakava riita, joka kehkeytyi suoranaiseksi uskonnoksi molemmille, kiristi paljon myös Draken ja Sunnevan välejä. Draken mielestä Prudence oli typerä ja lapsellinen ja Sunnevan mielestä Wolfy oli kakaramainen marttyyri, joka ei ollut miestä nähnytkään. Ainoa valopilkku jäisessä tammikuussa oli Toveruuden Tornin ja Ahkeruuden Aition välinen huispausottelu. Sunnevan ja Prudencen juontaminen oli jälleen saanut myrskyisät suosionosoitukset ja Prudence muisteli vieläkin suurella mielihyvällä professori Pedon äkäistä ilmettä. Toveruuden Torni oli voittanut Ahkeruuden Aition vain nipin napin ja ottelu oli ollut varsin jännittävä. Silloin Prudence ja Joshua olivat vakaasti päättäneet pyrkiä oman torninsa huispausjoukkueeseen ensi syksynä. Kun helmikuu pyörähti käyntiin, niin se täytti kaikkien tyttöjen mielet Valentinon päivällä ja siihen liittyvällä suurella tanssiaisjuhlalla. Kun tanssiasiin oli aikaa vain kaksi viikkoa, Aure oli tulla hulluksi Prudencen ja Sunnevan seurassa.
    -Hyvä on, Prue! En pakota sinua tanssimaan Wolfyn kanssa, Sunneva luovutti pitkän ja kovaäänisen kiistan jälkeen.
    -Kuinka mukavaa, että ymmärsit vihdoin minunkin näkökantani, Prudence sanoi kuivakkaalla äänellä. –En enää koskaan…
    -Aure! Sunneva huudahti keskeyttäen Prudencen aloittaman Wolfyn morkkaussaarnan. –Satutko tietämään mitään lemmenlientä tai jotain joka voisi tehota äärimmäisen vaikeaan tapaukseen?   
    -Onko Drake ollut taas hankala? Prudence kysyi virnistäen.
    -Ei, Sunneva sanoi unelmoiva ilme kasvoillaan, mutta vakavoitui sitten. –Puhuinkin nyt sinusta!
    -Sunneva, Aure nuhteli. –Kyllähän sinun pitäisi tietää että kaikenlaiset lemmenjuomat ja rohdot ovat kiellettyjä…
    -Säännöthän vain ovat rikkomista varten, Sunneva sanoi välinpitämättömästi ja kohautti olkiaan.
    -Meidän pitää nyt keskittyä ongelman ytimeen, Aure sanoi jättäen Sunnevan huomautuksen omaan arvoonsa. –Puhe oli siitä, että kenen kanssa Prudence tanssii.
    -En kenenkään, Prudence tuhahti. –Lukkiudun tänne koko helkutin Valentinon päiväksi.
    -Älä viitsi, Prue, Sunneva sanoi. –Drake kertoi, että Trevor Cicilicho oli taas kysellyt sinua…
    -Minä en halua edes tietää, Prudence voihkaisi.
    -Ehkäpä me keksimme jotain parempaa, Aure lohdutti.

    -No Wolfy… Kenet pyydät tanssiaisiin mukaasi? Drake jutteli huonetoverinsa kanssa.
    -Ai minä vai? No jaa… Enpä tiedä, varmaankin Myran. Sinulta ei varmaan edes kannata kysyä kenet sinä viet, Wolfy murahti ja rupesi lukemaan Hillitse himosi, hallitse halusi -kirjaa.
    -Myran? No ihan miten vaan… Tiedän kyllä jonkun paremmankin, Drake virnisti.
    -No kukakohan se mahtaisi olla? Wolfy murahti.
    -No vaikka Pruen ihastuttava huonetoveri Ebony? Drake sanoi.
    -Ebony… Se luuranko?
    -Niin niin, sehän olisi mahtava idea. Prudence kun on aika… tuota… erinäköinen kuin Ebony ja hän tulisi varmasti mustasukkaiseksi, Drake virnisti.
    -Miksi minä haluaisin tehdä Pruen mustasukkaiseksi?
    -No ajattelin vain…, Drake huoahti ja heitti Wolfyn pehmopupun tämän päälle muka epähuomiossa.
    -Minä taidan vain kyllä mennä Myran kanssa. Olen oikeastaan jo luvannutkin, Wolfy sanoi ja katseli virittynyttä pupuaan.
    -Mikä ihme siinä Myrassa on? Ethän edes pidä siitä tytöstä.
    -Kuka niin väittää…?
    -Esimerkiksi käyttäytymisesi. Et muuta hänelle sanokaan kuin ”Onko pakko?”, Drake sanoi ja matki tuloksekkaasti Wolfyn möreää ääntä.
Wolfy hörähti.
    -No jaa, en ehkä ole hänen kanssaan naimisiin menossa mutta parempi se kun ei mitään, Wolfy sanoi ja kuristi pupuaan heittäen sen nurkkaan.
    -Tiesitkö muuten että Trevor aikoo pyytää Pruea tanssiaisiin kanssaan? Drake huomautti.
    -No siitä vaan, saa kyllä huomata ettei Prue hänen kanssaan tule, Wolfy sanoi itsevarmasti.
    -Niin varmaankin… Mutta toisaalta…
    -Mutta toisaalta mitä?
    -Ei mitään, Drake sanoi ja astui ulos huoneesta.

TULISOIHTU

    -Miten olisi vaikka Oliver O`Connor? Eikös teillä ole aina silloin tällöin jotain ihme flirttailuja? Sunneva ehdotti.
    -Voi Oliver on niiin söpö niiden silmiensä kanssa, Prudence huokaisi.
    -No niin siinähän on sinulle sitten pari! Aure huudahti.
    -Hetkonen! Minä en aio pyytää ketään. Jos joku haluaa tanssia kanssani, niin hän saa pyytää. Minullakin on ylpeyteni, Prudence sanoi ja nosti nenäänsä sirosti ylöspäin.
    -Varo ettei mene vettä nenään, Sunneva naurahti.
    -Tuolla menolla et tule saamaan edes paria, Aure varoitti.
    -Paitsi Trevor Cicilichon, Sunneva naurahti. –Olen kuullut huhuja että hän tulee minä päivänä hyvänsä pyytämään sinua eikä aio uudestaan ottaa vastaan kieltävää vastausta.
    -No sitä päivää hän saa kyllä odottaa… Ja hyvin pitkään, Prudence naurahti ja hipelöi pientä lepakkokorua kaulasaan.

-Tanssiaiset ne vain lähestyvät, professori Kustaa Mikälie huokaisi ja pyöritteli kädessään kahvikuppiaan professoreiden taukotilassa.
    -Sen kyllä huomaa, Venla Valittu, ennustamisen professori sanoi. -Oppilaat ovat olleet todella levottomia ja seuraava tuntini tulee olemaan kamala…
    -Positiivista asennetta! Professori Hurmio sanoi ja väläytti leveän hymynsä kollegoilleen. –Ei mitään pahaa, jottei hyvääkin. Minusta tanssiaiset ovat ihania, olen odottanut Valentinon päivää jo syksystä saakka ja olen teetättänyt pukunikin jo. Lempisuunnittelijani Arhippa Armani loi minulle todella upean asun. Pyörrytte taatusti kun näette sen…
    -En epäilee sitä lainkaan, Mikälie mörähti ja siemaisi kahviaan. -Minä taas inhoan tätä touhua… Tyttöjen kikattelua nurkissa ja Inkeri Sähäkkä on halvauksen partaalla. Hän oli yllättänyt eilen neiti Sudenvarjon ja herra Malfoyn kirjaston pimeästä nurkasta ties mitä tekemästä ja oli aivan raivoissaan.
    -Todellako? Venla Valittu kysyi nauraen. –Tiesin että siinä kävisi niin.
    -Me tiedämme, että sinä tietäisit, professori Peto puuttui happamena keskusteluun.
    -Älä ole niin tosikko, Mortal, Henry Hurmio sanoi. –Nuoriahan he vain ovat…
    -Minua ei voisi vähempää kiinnostaa…, Mortal Peto murahti ja jatkoi jonkun tärkeän kirjeen kirjoittamista mutisten kiukkuisena itsekseen.

Sonya Lipschit ja hänen paras ystävänsä Myra Bonegra lojuivat rennosti Kalman Kehdon oleskelutilassa ja lukivat Witchpolitania, nuorten noitien aikakausilehteä.
    -Wolfy on ollut jotenkin outo viime aikoina, Myra pohti. –Jotenkin niin äreä ja poissaoleva.
    -Et ole antanut hänelle tarpeeksi, Sonya sanoi virnistäen.
    -Suusi kiinni, Myra ärähti. –Itse olet niin saamaton että päästit Draken livahtamaan otteestasi.
    -Kyllä minä vielä jotakin keksin, Sonya sanoi luottavaisesti.
    -Mutta ehkä meidän pitää selvittää mikä kumma Wolfyasi vaivaa… Tanssiaiset lähestyvät uhkaavasti.
    -Tottakai Wolfy on parini, Myra sanoi hymähtäen. –Siitä ei ole epäilystäkään. Lumoan hänet täydellisesti ja tulen nauttimaan siitä kun se Toveruuden Tornin eukko hajoaa silkasta kateudesta…
Sonya ja Myra nauroivat ääneen ja heidän hyvä tuulensa vain yltyi heidän suunnitellessaan illan kulkua jo etukäteen.
    -Viettelet Draken suoraan Sunnevan nenän edestä, Myra sanoi Sonyalle silmät kiiluen. –Kostomme on täydellinen…

    -No niin nuoret eiköhän kaikki mennä paikoillemme, Venla Valittu huusi pulisevalle luokalleen.
Prudence ja Sunneva istuutuivat paikoilleen Auren, Joshuan ja Marvinin lähettyville.
    -Minä en kestä jos saan taas joitain huonoja uutisia, Prudence marmatti ja otti kirjansa esille.
    -Minä ajattelin, että jos tämän päivän ajan minä vaikka ennustaisin teille kaikille jotakin. Te kun olette aika innoissanne niiden tanssiaisten takia, etenkin tänään. Huomennahan sitten taas tehdään kunnon töitä, Venla Valittu sanoi ja vilkaisi Sunnevaan, joka hymyili onnellisena.
    -Voi neiti Sudenvarjo, olen pahoillani mutta suunnitelmanne Draken kanssa eivät onnistu ihan niinkuin toivotte, Venla Valittu sanoi myötätuntoisena ja iski silmänsä Prudenceen.
    -Kyllä tulette saamaan parin neiti McCallum, mutta pitäkää varanne parinne ei ole mikään mukava henkilö… Itseasiassa neuvoisin teitä olemaan menemättä hänen kanssaan tansseihin mutta en saa puuttua kohtaloon, Valittu sanoi huolestuneen näköisenä.
    -Voi että meillähän onkin mukavaa, eikö olekin?! Valittu huudahti ja istuutui paikoilleen. –Joshua, sinulla tulee olemaan oikein mukavat tanssiaiset, ainakin aluksi, mutta ei siitä sitten sen enmpää. Koskaan ei ole hyväksi kertoa liikaa tulevaisuudesta.
    -Neiti Hobbs teille tulee myös mukava ilta, älkääkä huolestuko kyllä Simon Livery pyytää sinua tanssiaisiin, Valittu sanoi eikä huomannuut Evelynin punaisia kasvoja.
    -Mutta Marvin, etkö sinä todellakaan aio mennä tanssiaisiin? Valittu huudahti yhtäkkiä. –No en saisi kyllä paljastaa tätä, mutta kyllä kaikki menee niinkuin pitääkin ja pääset kyllä tanssiaisiin, Valittu hymyili ja nousi jälleen seisomaan. -Jospa me ottaisimme omat ennustuspergamentit esiin ja joku voisi vaikka lukea omia ennustuksiaan hieman…
Tunti päättyi vihdoinkin ja seuraavaksi olisi Mikälien tunti. Sunneva ja Prudence molemmat pitivät Mikälien tunneista erityisesti, ja kaikilla oli omat pienet vedot käynnissä aina ennen tuntia siitä minkälaisena Mikälie seuraavalla kerralla tulisi tunnille.

TULISOIHTU