TULISOIHTU

Kumpikin tytöistä kärsi riidasta, mutta kummatkin olivat niin ylpeitä, että aloite sopuun ei syntynyt. Prudence ja Sunneva eivät edes keskustelleet keskenään, ja se saattoi Joshuan ja Auren hyvin hankalaan asemaan. Kuten esimerkiksi eräällä Kustaa Mikälien tunnilla marraskuun alun myrskyisenä päivänä.
    - Josh, Prudence sanoi jäätä tihkuvalla äänellä. -Sanoisitko Sunnevalle, että keskittyy muuttamaan omaa kahvikuppiaan siiliksi eikä haisunäädäksi?
    - Josh, Sunneva vastasi imelän ivallisella äänellä. -Sanoisitko Prudencelle, että ei tunkisi nokkaansa asioihin, jotka eivät hänelle kuulu?
    - Hei duuds! Toi on raivostuttavaa, Josh huokaisi ja muutti nopeasti siilinsä takaisin kahvikupiksi, sillä eläin näytti kärsivän posliinisesta korvasta. - Ettekste vois millään...
    - Emme! kuului yhdestä suusta ja Aure huokaisi syvään.
    - Seuraavaksi on jälleen pimeydeltä suojautumista, joten koittakaa käyttäytyä edes siellä, Aure pyysi vetoavasti.

Prudence istui Auren vieressä luokan takana ja Sunneva ja Josh istuivat luokan etupäässä, sillä professori Peto halusi tarkkailla "häirikkökaksikkoa".
    - Ja sitten kirjat esiin. Tiesittekö, että jästien maailmassa joku on tehnyt tästä kirjasta jopa laulun? professori Peto luennoi. - Kappale Soidut sammuu kertoo pimeyden tulosta ja kun he laulavat että "väki nukkuu", niin se tarkoittaa kuolemaa. Hyvin karmaiseva laulu...
    - Tip tap tip tap..., Sunneva lauleskeli hiljaa, mutta ei tarpeeksi hiljaa.
    - Onko neiti Sudenvarjolla huomauttamista asiaan? Mortal Peto kysyi vaarallisella äänensävyllä.
Sunneva oli ollut koko heidän riitansa ajan, eli reilun viikon, erittäin huonolla tuulella ja hän päätti sillä hetkellä purkaa kaiken aggressionsa professori Petoon. Jokin hänen mielessään kirkui, että päätös oli kaikkea muuta kuin järkevä, mutta Sunnevan järjen ääni hävisi 6-0 tunnekuohulle.
    - Minua ei voisi vähempää kiinnostaa..., Sunneva sanoi ääntään venyttäen ja matkien miltei täydellisesti professori Pedon ylimielistä ääntä.
    - Vai niin, Mortal Peto sanoi ja hänen silmänsä välähtivät vaarallisesti. -Sitten sinua ei varmaan kiinnosta olla täällä tunnillakaan, eikä se että joudut kirjoittamaan kolmen pergamenttiliuskan pituisen esseen aiheesta, jota mietin vielä...
    - Vai niin..., Sunneva sanoi jälleen ääntään venyttäen eikä välittänyt Joshuan varoittavasta potkaisusta. - Tiedätkö, että sinä olet tämän koulun huonoin, surkein, naurettavin, ääliömäisin, moraalittomin, epäreiluin, puolueellisin ja RUMIN professori!!!
Sunneva karjui ja nousi seisomaan. Hän ja Mortal Peto seisoivat vastatusten ja kumpikin raivoissaan. Drake ja Wolfy aploodeerasivat luokan takaosassa.
    - NEITI SUDENVARJO! VIISI TUNTIA JÄLKI-ISTUNTOA, VIISI PERGAMENTTIRULLALLISTA ESSEITÄ JA LOPPUVUODEN TULIKANJONI RETKESI ON PERUTTU! Mortal Peto huusi naama punaisena ja huitoi samalla uhkaavasti taikasauvaansa Sunnevan edessä.
    - Professori, eikö tuo ole hieman liian ankaraa...? Prudence sanoi ja sai samassa Mortal Pedon kimppuunsa.
    - Neiti McCallum ei ole tarpeeksi järkevä henkilö puuttuakseen minun rangaistuksiini. Sinulle tulee kahden kuukauden kirjastokielto! Mortal Peto huusi edelleen.
Prudence kauhistui, sillä kirjasto oli oleskeluhuoneen jälkeen hänen lempipaikkansa, eikä hän voinut kuvitellakaan kamalampaa kohtaloa kuin kirjastokielto.
    - Hei, eihän Prudence tehnyt yhtään mitään väärää!!! Sunneva huudahti.
    - Minun mittani alkaa olla täysi! Jos ette heti paikalla poistu niin minä... minä... Muutan teidät haisunäädiksi. Tosin se tuskin olisi kovin suuri ero teidän nykyiseen olotilaanne nähden, professori Peto sanoi ja osoitti ovea.
Sunneva ja Prudence kipittivät ulos luokasta. Mortalin laittaessa ovea kiinni Prudence ja Sunneva väläyttivät hurmaavimman hymyn miehelle. Professori Peto mulkaisi heitä pahasti.
    - Tulkaa tunnin jälkeen luokkaan niin keksin teille esseen aiheen.
    - Hei eihän minun tarvinnut...
Professori Peto ei jäänyt kuuntelemaan Prudencen mukinoita vaan sulki oven.
    - No niin se siitä sitten, Sunneva huokasi.
    - Joillakin ei selvästi ole yhtään huumorintajua! Prudence puuskahti.
    - Ai niin arvaa mitä minä näin? Mortalilla on shampanjapullo kaapissaan! Sunneva huudahti innoissaan.
    - Ai tarkoitat varmaan että oli? Prudence sanoi ja irvisti vilpillisesti.
    - Aivan tottakai oli! Sunneva naurahti ja tytöt olivat täysin sopineet riitansa.
Mortalin tunti päättyi ja tytöt ryntäsivät sisälle luokkaan.
    - Hei professori! Sunneva huudahti.
    - Mrrhh..., Mortal vastasi ja laittoi paperilapun tyttöjen eteen.
Paperilla luki Kuinka kesytän aarnikotkan, Miten hillitsen kieleni ja Miten käyttäydyn itseäni arvokkaammassa seurassa.
    - Ensimmäisistä teette yhden pergamenttirullan ja viimeisestä kysymyksestä teette kolme pergamentti rullaa, professori Peto murahti.
    - Tottakai Professori! Sunneva hihkaisi muka-innoissaan ja professori Pedon kaivellessa tyhjiä pergamenttirullia tytöille Prudence kipitti miehen taakse ja kuiskasi "pysähtyös aikaos".
Sunneva ja professori Peto jähmettyivät paikoilleen ja Prudence kaivoi shampanjapullon Pedon kaapista. Hän kipitti äkkiä takaisin pulpettien luo ja suojautti pullon Sunnevan laukkuun. Juuri kun hän oli mennyt takaisin omalle paikalleen, taika ehtyi ja Mortal Peto heitti tytöt ulos.
    - Helppo homma, Prudence sanoi virnistäen.
    - Huomenna juomme sen, Sunneva päätti hykerrellen. -Heti tuntien päätyttyä...
    - Huomenna? Prudence sanoi kysyvästi. -Ainiin!! Sinullahan on synttärit! Ja saimme juotavaakin juuri sopivasti... Ajattele... 19 vuotta...
Tytöt suunnittelivat tulevaa iltaa silmät innosta hehkuen ja pohtivat samalla miten kiertäisivät Mortal Pedon antamat kohtuuttomat kiellot.
    - Meidän on pakko päästä Tulikanjoniin ennen joulua... Kaikki joululahjaostokset..., Sunneva voihkaisi.
    - Kuolen jos en pääse kirjastoon... Valitan tästä kyllä Friznogille. Profesori Pedon kirjastokielto hankaloittaa minun opiskeluani..., Prudence marmatti ärtyneenä.
    - Mietitään sitäkin huomenna, Sunneva ehdotti silmät tuikkien. -Uskon että Pedon iloliemi pistää aivosolumme liikkummaan vilkkaammin.
Prudence purskahti nauruun ja tytöt pistivät reippaamin askelta toisen eteen, jotta eivät myöhästyisi lounaalta.
    - Hei Gregory, Sunneva sanoi vastaantulevalle pojalle hunajaisella äänellä ja väläytti hurmaavimman hymynsä.
Poika oli kompastua askeliinsa tuijottaessaan Sunnevaa.
    - Sunneva! Sinä olet ihastunut Gregoryyn, Prudence kuiskasi innostuneesti.
    - Älä höpötä! Sunneva tuhahti. - Häntä on vain kiva kiusoitella ja täytyyhän minun pysyä sopivassa vireessä...
    - Tuo on julmaa, Prudence sanoi syyttävästi. - Särjet Gregory-paran sydämen!
    - Se on voi voi, Sunneva sanoi virnistäen. - Elämä on täynnä pienen pieniä pettymyksiä!

TULISOIHTU